Maalari maalasi horisontin

Tarkkaavainen kulkija Itämeren rannoilla.

Ollipekka Kangas ammentaa inspiraationsa ympäröivistä maisemista. Tarkkailemalla taivasta, kukkuloita ja valoa hän jatkuvasti uudistaa horisonttiaan. Kangas ei kuvaa luontoa sen muodossa, vaan pikemminkin sen läsnäolossa—anteliaana, tiheänä ja toisinaan häiritsevänä voimana. Hänen maalauksensa tavoittavat veden ja meren virtaavuuden, valon ja ilmakehän muutokset, vangiten syvällisen energian tunteen.

Luonnon sisäinen voima vaikuttaa syvästi hänen taiteeseensa. Hänen maisemansa, sekä suojelevat että järkyttävät, ovat huolellisesti muotoiltuja ja pelkistettynä. Teosten koostumuksessa horisontit voivat muuttua mereksi ja purot vuonoiksi. Myrskyisät ja synkätkin elementit ovat jyrkässä kontrastissa maisemien pyöreyden ja pehmeyden kanssa; repeytynyt taivas lävistetään valonpilkahduksella. Tämä kaksinaisuus kiehtoo Kangasta, edustaen ei pelkkää todellisuuden kuvausta, vaan luonnon ylistystä.

Kankaan taide pyrkii vangitsemaan ja välittämään ympäristönsä alati muuttuvan olemuksen. Hän kutsuu katsojat syventymään ja kokemaan syvän yhteyden luonnon ja inhimillisten tunteiden välillä, esittäen maiseman yhtä aikaa suojelevana ja häiritsevänä, rauhallisena ja myrskyisänä. Hänen teoksensa eivät ole todellisuuden kuvia, vaan luonnon sublimaatioita, joissa valo ja varjo, liike ja pysähtyneisyys kohtaavat.